|
<< Takaisin
Tekijänoikeuksien hallintaa digitaalisen vesileimauksen avulla
Tammikuun alussa käynnistettiin MediaTeamissa pioneerihanke digitaalisten hologrammien ja puheen suojaamiseen digitaalisen vesileimauksen avulla.
Puheen ja holografin digitaalinen vesileimaus -projektissa kehitetään uusia digitaalisten tekijäinoikeuksien hallinnan (DRM) ratkaisuja. Erityisesti keskitytään digitaalisen vesileimauksen algoritmeihin ja niiden soveltamiseen puhe-signaalien ja holografien suojaamisessa.
Digitaalisessa vesileimauksessa digitaalisen tallenteen dataosioon (esimerkiksi kuvasignaali tai äänisignaali) sisällytetään aistein havaitsematon, hankalasti poistettava piilotieto, joka yksilöi esimerkiksi tuotteen omistus- ja tilaajatiedot. Tämä koodi voidaan poimia datasta, kun tunnetaan tarvittavat salaiset avaimet ja algoritmit, mikä mahdollistaa laittoman kopion tunnistamisen sellaisen jäädessä kiinni jakelussa.
ICT-toimiala on tuottanut tieto- ja tietoliikennetekniikkaan perustuvia digitaalisen median palveluja, joissa esimerkiksi digitaalisessa muodossa olevia tekstidokumentteja, kuvia, elokuvia, musiikkia ja kuunnelmia voidaan jakaa suurinopeuksisissa tietoverkoissa tilaajille. Tämä kehitys on muokkaamassa voimakkaasti tietointensiivisiä palvelurakenteita ja yhdeksi keskeiseksi ongelmaksi on muodostumassa tekijäinoikeuksien hallinta tietosisällön omistus-, jakelu- ja käyttäjänoikeuksien turvaamisessa.
Teknisten ratkaisujen puutteellisuuksien takia alalla esiintyy muun muassa laitonta piratismia, josta muodostuu kansainvälisesti vuosittain miljardien eurojen menetykset teostomaksuissa. Laittoman piratismin arvioidaan kasvavan nopeasti mm. elokuvajakelun digitalisoitumisen takia. Asiantuntijapiireissä on päädytty siihen, että kokonaisratkaisujen löytämiseksi ongelmaa on lähestyttävä monesta eri suunnasta: teknologisesta, juridisesta ja liiketoiminnallisesta. Tämä hanke keskittyy ongelman teknologiseen puoleen.
Tietoverkkojakelun (mobiilit, kiinteät) osalta teknologisiksi avainratkaisuiksi on tunnistettu lisenssiserverit, jotka perustuvat salauksen ja digitaalisen vesileimauksen hyödyntämiseen. Nämä perusratkaisut ovat siirtymässä alan uusimpiin mediasuojauksen standardeihin. Salausmenetelmät eivät yksin riitä, sillä kun mediatuotteen salaus saadaan laillisen avaimen hankkimisen jälkeen purettua katselua varten, sitä voidaan alkaa jakaa laittomasti ilman rajoituksia.
Digitaaliseen puheeseen kohdistuvaa tutkimusta on tehty maailmalla vielä hyvin vähän, vaikka erilaisten puhekantojen määrä on kasvamassa räjähdysmäisesti radiotoiminnan ja kulttuuriperimän digitalisoimisen seurauksena. Projektin tekniset haasteet liittyvät puhetallenteen vähäisen informaatiomäärän hyödyntämiseen vesileimabittien määrän maksimoimisessa (kapasiteetin maksimointi), vesileimaa poistamaan tai muuttamaan tarkoitettujen hyökkäysten vastustamiseen (robustius), ja kuulumattomuuteen (tallenteen audiaalisen laadun säilyttäminen).
Digitaalisten hologrammien suojaaminen on tieteellisen tutkimuksen näkökulmasta aivan lähtökuopissaan. Avainteknologiana pidetään hologrammien digitaalista kuvankäsittelyä, jonka avulla ryhmämme on onnistunut kryptografisilla menetelmillä salaamaan tallenteita. Sen sijaan vesileimauksesta on tutkijapiireissä kirjoitettu vasta muutama ensimmäinen tieteellinen julkaisu, joten projektimme on tässä suhteessa pioneerihanke maailmanlaajuisesti.
Hankkeeseen osallistuu myös Maynoothin yliopiston Department of Computer Science (Irlanti), sekä Bristolin yliopiston Centre for Communications Research (Iso-Britannia).
Hanke on suunniteltu kolmevuotiseksi (1.1.2007 - 31.12.2010). Rahoittaja on Suomen Akatemia. Hankkeen johtajana toimii professori Tapio Seppänen.
Lisätietoja:
Professori Tapio Seppänen
Puh. (08) 553 2897
S-posti tapio.seppanen@oulu.fi
Lisätty: 26.1.2007
|
